Olen tottunut säännölliseen treenaamiseen ja nautin siitä. Lajin fyysisyys, pelitaktiikat (joista edelleen suhteellisen pihalla) ja rajaton mahdollisuus kehittyä saivat minut innostumaan lajista todella. Joukkue otti minut hyvin vastaan joten treeneissä käyminenkin tuntui kivalta. Todellinen lajirakkaus iski, kun pääsin pelaamaan pelissä. Se on kaikki tai ei mitään. Nuorempana pelasin jalkapalloa nappulaliigassa. Pidän pallopeleistä mutta kavereiden kanssa aloitin 10-vuotiaana kilpa-aerobikin. Kaverit lopettivat parin vuoden jälkeen mutta minä jatkoin koska pidin treenaamisesta sekä siitä, että lajissa oli mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta koko ajan. Voimistelussa parasta oli kilpaileminen, olenkin erittäin kilpailuhenkinen ja kilpailutilanteet saavat minut syttymään. Harrastin tavoitteellisesti voimistelua usean vuoden ajan SM-tasolla sekä kilpasarjassa. Minulta löytyy mm. SM-pronssi trio-sarjassa. Voimistelusta jefuun siirtyminen ei ole ollut vaikeaa vaikka lajeina nämä ovat kaukana toisistaan. Treeneissä on ollut monta hauskaa hetkeä, koska voimistelussa selkäytimeen ajettu suorat polvet ja nilkat ovat nousseet automaationa esim. juoksuharjoitteissa esille. Kysymys ”mikä ballerina siellä menee” naurattaa edelleen. Perustreeni on kuitenkin molemmissa lajeissa kaiken A ja O. Kilpa-aerobikissa ja jefussa vaaditaan nopeutta, kestävyyttä ja ajatusta suoritusta tehdessä. Lajeissa kilpailutilanteet eroavat ulkoisen habituksen osalta voimakkaasti kuitenkin keskittyminen, täysillä tekeminen ja tilanteesta nauttiminen on molemmissa lajeissa pääroolissa kun päästään tosi toimiin. Aiemmasta harrastustaustastani on mielestäni ollut hyötyä siinä, että osaan kuunnella valmentajia ja korjata saadun palautteen perusteella omaa toimintaani. Voimistelusta on ollut erityistä hyötyä liikkuvuuden osalta varsinkin somehaasteissa. Viime syksynä somessa pyöri notkeushaaste, sainkin joukkuekavereilta viestejä, et pystytkö tähän ja laita video. Yllytyshullun yllyttäminen on aina palkitsevaa itselle ja muille. Jos oot koskaan miettinyt, et voisitko aloittaa jefun, niin lämpimästi voin suositella lajia. Jefussa yksi parhaita puolia on joukkueessa oleminen, meidän jengissä on ihan mahtava yhteishenki! Treenaaminen hyvässä ilmapiirissä on kannustavaa. Onneksi viime kaudella päästiin pelaamaan, koska pelaaminen on ihan parasta. Peleissä on mahtava tunnelma, kiitos kannustusjoukoille. Munkin äiti on niin ylpee. - #33
0 Comments
|
Arkistot
December 2022
Kategoriat
All
|