LAUANTAI : 
Jee! Treenipäivää pukkaa. Meillä on kevään ajan treenit Impivaarassa la-aamuisin 8-10. Ei ehkä ihan kaikkein paras aika aamu-unisille, mutta ainakin herää kun kunnolla kolistelee. 
Meinasin tempasta matkan treeneihin pyörällä mutta mukavuudenhalu iski päällensä. - 6 celsiusta ei houkutellut, joten mieheltä autokyyti oli parempi vaihtoehto. Treeneissä vedettiin eka tunti treenejä kahdessa eri ryhmässä. Linjat oli mun ja Jasu-sedän kanssa omassa porukassaan ja sitten muu porukka treenas Jonin kanssa. Aloitettiin pesukoneella. Se kun lämmittää kivasti olkapäät .
Sitten rymistelyä ja tekniikkaa. Jasu hoiteli kuupan hommia ja mä yritin räpiköidä rissuna.... Sanotaanko näin että unelma rissuna ei elä! 
Toinen tunti vedettiin koko porukalla ja täytyy sanoa että isolla kentällä on kyllä kiva harjoitella. Jengi oli aamukankeudesta huolimatta iloista kun homma saatiin pakettiin. Soman kyydillä kotiin ja suihkun kautta tietokoneelle. Poika seikkailupuistoon leikkimään ja kotiin ruoanvalmistukseen. Oltiin sovittu ystäväpariskunnan kanssa yhteisestä aterioinnista. Kolmelta porukka saapuikin ja kaikki muu oli valmista paitsi salaatti lihat. Aloitettiin grillikausi vaikka taivaalta sateli lunta hiljaksiin... Aina on hyvä sää grillata! Loppuilta menikin hyvässä seurassa rentoutuen ja telsua katsellen.

SUNNUNTAI :
Jo toinen nukkuma-aamu samaan viikkoon! Huippua! Aamupalan jälkeen suunnattiin autolla Paraisille mutsia moikkaamaan. Siellä ne oli asuntovaunulla paikkoja laittamassa kuntoon kesää varten. Tulis nyt vaan se kevätkin ensin... Nämä pakkaskelit ei kyllä siitä anna lupaustakaan. Kolme tuntia vierähti Paraisilla asiasta ja asian vierestä turisten. 
Kotiin tultua löhöiltiin ja touhuttiin vuorotellen. Illalla myöhään sain kammettua itseni koneelle ja kirjoittelin ensin tämän blogipostauksen. ja sitten käyn reippaasti kouluhommien pariin. 
Minulla olikin kunnia olla haltuunottoviikkojen viimeinen blogin pitäjä. Toivottavasti kelit tosiaan pian lämpenee ja maisema alkaa vihertämään, koska siitä tietää että kausi on ihan nurkan takana!!! Kauden eka peli pelataan Hyvinkäällä ja ensimmäinen kotipeli Kerttulassa 4.6 Mikkelin Bouncers-naisia vastaan!! 
​
Tervetuloa kannustamaan!!!

KA-KAA!!!

- HINKKIS -

TORSTAI :
Torstai aamusta ampaisin ulos heti kun sain pojan lähetettyä kouluun. Kunto ei vielä kestänyt juoksua, niin kävellä lämpsyttelin sen viitisen kilometriä. Hyvältä tuntui vaikka keli oli aikast rapsakka. hyrr... 
Aamupäivällä laitoin ruoat valmiiksi. Mulla on tapana tehdä aina ruokaa moneksi päiväksi kerrallaan koska ruoanlaitto ei oo iha lempihommia... Loppuaika iltapäivästä kului kouluhommien ja välillä juutuubissa ettei pää kärähdä.
Illalla kokoonnuttiin hallituksen kanssa Katjan luokse kokoustamaan. Kokous oli harvinaisen lyhyt. Vajaa 2 tuntia. 3 tuntia on melkeinpä sääntö kuin poikkeus. Tarjoilut oli hyvät! Kiitos Katja!
Hallituksessa on hyvä tekemisen meininki. Siellä on mukana ihmisiä jotka ovat olleet yhdistysten toiminnassa mukana aiemminkin, niin aina on joku kuka tietää. Ja jos ei tiedä niin ottaa selvää. Toimikuntia on muutamia ja niissä jäsenet aktiivisesti mukana. 
Kotona olin puoli yhdeksän jälkeen ja siittä suihkun kautta maate. 

PERJANTAI : 
JEE!! Nukkuma-aamu. Heräsin vasta yhdeksältä. Aamupäivästä kauppaan ja iltapäivällä siivoilua. Kukakohan meillä ikkunat pesis?? Kevät on ihanaa aikaa mutta paljastaa kyllä kaiken lian ja moskan.
Iltapäivällä mentiin Väinön kanssa hakemaan pajunoksia ja koristeltiin ne. Huomenna tulossa ystäväpariskunta ja kummipoika syömään niin on sitten edes jotenkin pääsiäisen oloista. 
Illalla saunaan ja sen jälkeen tein parsarisottoa. Törkeen hyvää! Kuva ei vaan oikein anna oikeutta. Risoton kanssa lasi valkkaria ja telsusta Sohvaperunat. Aikas Jeppistä!

- Hinkkis - ​

​12.4.


Mahtaakohan sitä meikäläisen päivistä tekstiä saadakaan aikaiseksi? Oli aivan ensimmäinen ajatus kun lupauduin kirjoittelemaan blogiin. Sairaslomalaisena kun nuo päivät menee hyvinkin pitkälti kotona. Nooh. Ehkei tästä nyt ihan Kalevalan veroista eeposta tule, mutta yritys on kova! 

MAANANTAI:

Poika heräsi jo puoli seitsemältä ilman kellon soittoa. Sen verran olen piloille hemmotellut, että eipä se sieltä itse aamiaistaan saanut. Laittoi vaatteet päälle ja seitsemältä ilmoitti olevansa valmis äidin tekemälle aamiaiselle. Kohta alkaa TAAS koulutus tämänkin asian suhteen. Tai sitten jätän homman vuosien päähän tulevalle puolisolle... 
Samalla itselle aamiaista ja sähköpostien ja somen pläräystä. Aamun Holby Cityt ja tunnin verran kouluhommia. 
Polkaisin koululle siinä puolen päivän huitteilla. Opiskelen monimuoto-koulutuksessa, joten lähiopetuspäiviä on 1-2 viikossa. Tänään oli vuorossa Suomen kielen ja viestinnän kurssin tiimiesitykset. Meidän ryhmän aiheena oli Puhetta korvaavat ja tukevat menetelmät. Sanotaanko näin että olin hyvinkin mukavuusalueen ulkopuolella. Lähihoitajan työtä olen tehnyt ainoastaan vanhuspuolella ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, joten erilaiset viittomat ja muut vaihtoehtoiset kommunikointimenetelmät ovat etäisiä. Esitys meni kuitenkin hyvin kiitos muiden tiimiläisten. He olivat kaikki asiantuntijoita!  Joten jos tulee hyvä numero niin kiitos siittä heille. Viideksi kotiin ja ruoanlaittoa. Tänään olis ollut illalla harkat, mutta näin joka toinen viikko kun on lapset minulla, niin mun osallistuminen harjoituksiin on vähäisempää. Kuudeksi poika partioon ja itse aurajokirantaan kävelylle hyvän ystävän seurassa. Puolitoista tuntia meni mukavasti. Kotiin ja iltapalaa ja kouluhommien jatkoa. Nukkumaan menoa pitäis aikaistaa, mutta jotenkin saan enemmän hommia tehdyksi kun muut nukkuu ja on hiljaista....

TIISTAINA:

Aamu noudatti pitkälti samaa kaavaa maanantain kanssa. Koulupäivää ei ollut vaan ne oli annettu etäkäyttöön ja mikrobiologian opiskeluun. Täytyy myöntää että mun aivot eivät ole vielä oikein tottuneet tällaiseen opiskeluun jossa opetus on melko minimaalista ja opiskelu on pääasiassa itseopiskelua. Minusta ei tulis kyllä ikinä etätyöntekijää. Kotona on liian paljon häiritseviä tekijöitä. Mutta eiköhän tähänkin opiskelumoodiin pääse. Nyt ollaan vasta niin alussa. 

Iltapäivällä iskeydyttiin Jorman kanssa Tiian ja Aadan seuraan Raision kirjastoon, jossa käytiin läpi käytännön asioita tulevan kesän lasten liikuntaleiriä varten. Päästään muutaman muun raisiolaisen urheiluseuran kanssa alkukesästä  neljäksi päiväksi lapsille esittelemään lajia ja pitämään hauskaa. Tiia ja Aada on meidän pääohjaajat ja muut auttelee kun/jos pääsevät paikalle. Tiia ja Aada on meidän joukkueen junnuja, mutta uskomattoman taitavia ja ahkeria nuoria naisia. Välillä tuntuu että he ovat aikuisia ja me "kypsempään ikään ehtineet" niitä kakaroita  
Illalla taas peruskotoilua ja kouluhommia. ja sitten ZZZZZZZZZ.... 

KESKIVIIKKO:

Viime yönä meni kahteen ennen kuin unimasa täräytti unille joten aamu oli todella kankea. Mutta saikkarilla on se kiva että voi päikkäreillä paikata univajetta. Tytär saapui koulun jälkeen skootterilla ja äidin mielestä aivan liian vähissä vaatteissa. Mutta taitaa olla niin että teinit pukeutuu kalenterin mukaan, eikä sään. 
Rairuohon saikin heittää pois kivasti näin ennen pääsiäistä. Oli vähän ylikypsän näköistä. Sen sijaan mun tomaatin ja kurkuntaimet on hyvässä vauhdissa. Mutta voin luvata että tuskin niistä satoa saadaan. Minulle kun ei ole siunaantunut tuota viherpeukalon vikaa. Mutta postaan tähän kuvan mukaan niin on ainakin kiva kesällä katella kuvaa, samalla kun jyrsin kaupasta ostettua kurkkua. 

Tällä viikolla harmittaa kun pääsee treeneihin vasta lauantaina. Mutta on se ihana katsella kun mussut kirmaa isolla viheriöllä...

 Hinkkis

Terve! Näin viikon alkuun ajattelin kertoa muutaman asian itsestäni sekä mitä tämä joukkue minulle merkitsee. Syntymänimi on Hanna, mutta joukkueessa kovin harva sitä käyttää. Hinkkis-nimellä mua on joukkueessa kutsuttu melkeinpä alusta asti. Kun oli kaksi Hannaa joukkueessa niin oli helpompi huudella ohjeita kentälle. :) Edustan joukkueen museo-osastoa koska mittariin on kertynyt vuosia 37. 2 lapsen äiti Turust. Työskentelen lähihoitajana ja opiskelen toimintaterapeutiksi. Siinäpä ne tärkeimmät. 

Puolustuksen linjassa aloitin pelaamisen ja siitä siirryin hyökkäyksen linjaan. Tässä pelissä on ollut mahtavaa se, että tällaiselle jääkaappipakastimellekin löytyy paikka! Viime kauden lopusta asti rooli joukkueessa on on ollut hieman erilainen. Terveydellisistä syistä lääkäri antoi pelikiellon, mutta nyt on kovasti sormet ja varpaat ristissä että josko sitä kaudelle 2018 pääsis taas rynkyttää... Pelihaluja kun vielä olis kovasti...  

Tämä joukkue on kaikkien meidän muijien ja äijien näköinen ketkä tässä puuhastellaan. Niin monta persoonaa kuin on ihmistäkin. Joukkue on muutakin kuin pelien pelaaminen. Me vietetään vapaa-aikaa yhdessä sekä jaetaan ilot ja surut. On koettu isoja menetyksiä ja suuria onnistumisia. Mielipiteitä voidaan vaihtaa kyllä kiivassanaisestikin, mutta kunnioitus toisia kohtaan säilyy. 
Meidän ensimmäisen kauden hyvä sijoitus pitkälti perustuu siihen miten me pelataan joukkueena yhteen. Joukkueen uudet jäsenet ovat soljuneet joukkoomme hienosti! Odotetaan kautta 2017 innoissaan. KA-KAA!!!

Hinkkis