Defensive lineman-maailman paras pelipaikka

​Pelasin rookie-kauden 2019 hyökkäyksen linjassa ja kauden loppuessa alkoi mieleen hiipiä ajatus pelipaikan vaihtamisesta pallon toiselle puolelle. Kesän aikana olin päässyt pelaamaan useampia kovia puolustuksen linjamuijia vastaan ja kiinnostus pelipaikkaa kohtaan oli herännyt. Ylipäätänsä linjassa parasta on omasta mielestäni kontakti, mahdollisuus vaikuttaa pelin onnistumiseen sekä pelipaikan vaatima monipuolisuus urheilijana. Ei riitä, että on iso, vahva tai nopea vaan pitää olla sopiva sekoitus useampaa ominaisuutta. Valmennuksen näyttäessä vihreää valoa omille ajatuksille, lähdin reilu 1,5 vuotta sitten off-seasonilla opettelemaan uutta pelipaikkaa.

Niin hyökkäyksen kuin puolustuksen linjapelaamisessa parasta on yhdessä tekeminen ja kova, varma fyysinen kontakti. Itseasiassa pitkälti nuo syyt vetivät alun perin mukaan jenkkifutikseen. Ei riitä vain yhden yksilön onnistuminen tai loistaminen, vaan tarvitaan useampi yhdessä toimimaan vastustajan pysäyttämiseksi. Yhteistyö muun puolustuksen kentän kanssa tekee pelistä ajoittain myös haastavaa, pitää tietää myös mitä kaverit selän takana touhuavat. Yksinkertaistettuna puolustuksen linjassa on tarkoituksena päästä hyökkäyksen linjan blokkauksista irti sekä toisaalta myös hallita hyökkäyksen linjan pelaajia. Parhaimmillaan puolustuksen linja aiheuttaa pelinrakentajalle painetta ja estää hyökkäyksen pelin etenemisen.
​
Kysyin joukkueemme muilta DL-pelaajilta mikä innostaa ja on parasta meidän pelipaikalla. Kaikki vastasivat kova, varma fyysinen kontakti sekä mahdollisuus fiksusti pelatessa rikkoa vastustajan peli ”etulinjassa”. Näihin ajatuksiin itsekin pystyn samaistumaan. Onko kutkuttavampaa kuin osata toteuttaa valmennuksen kutsuma peli oikein ja tehokkaasti ja päästä esimerkiksi taklaamaan pallonkantaja tai estää juoksupeli omasta aukosta ja antaa muille mahdollisuus ehtiä taklaukseen? Mielestäni ei.

Kuten varmasti kaikissa pelipaikoissa jenkkifutiksessa, myös puolustuksen linjassa on omat haasteensa. Nopeus, yhdistettynä räjähtävyyteen ja tekniikkaan saa aina välillä ärräpäät lentämään treeneissä kun uusi drilli ei onnistu oikein heti. Tekniikan opettelua ei ole helpottanut vallitseva korona-tilanne, kun treenit ovat vähän väliä olleet tauolla. Pelatessa pitää myös osata olla fiksu, ”suoraan päin täysillä”- tekniikalla pelaa itsensä nopeasti ulos tilanteesta. Eli kaikkien muiden ominaisuuksien lisäksi pitäisi siis omata myös peliälyä. Myöskin niinkin yksinkertainen asia kuin käsien käyttö on osoittautunut haastavaksi, kun vastassa on vahvoja ja kovia hyökkäyksen linjan pelaajia. Toisaalta linjassa on erinomainen mahdollisuus siirtää off-seasonin punttitreenit käytäntöön, kun vastassa on varmasti pelikentän fyysisimmät ja usein myös sitä kautta vahvimmat pelaajat.
​
Rikkinäisen talvikauden jälkeen odotan kovasti kesää ja kontaktipelaamista. Toistaiseksi korona on sallinut vain pienryhmissä harjoittelun ennen helmikuussa alkanutta treenitaukoa sekä voimaharjoittelun. Toivon kuitenkin, että kesän lähestyessä päästäisiin pikku hiljaa kontaktitreenin pariin ja myöskin aikanaan pelaamaan. Treeneissä on kivaa, mutta eiköhän kaikki treeni tähtää kuitenkin kauteen ja pelaamiseen. Odotan kesältä kovia pelejä ja erityisesti kiva päästä kolistelemaan niin omien kuin vastustajien linjamuijien kanssa!

​#51