Haltuunottoviikko #12

​12.4.


Mahtaakohan sitä meikäläisen päivistä tekstiä saadakaan aikaiseksi? Oli aivan ensimmäinen ajatus kun lupauduin kirjoittelemaan blogiin. Sairaslomalaisena kun nuo päivät menee hyvinkin pitkälti kotona. Nooh. Ehkei tästä nyt ihan Kalevalan veroista eeposta tule, mutta yritys on kova! 

MAANANTAI:

Poika heräsi jo puoli seitsemältä ilman kellon soittoa. Sen verran olen piloille hemmotellut, että eipä se sieltä itse aamiaistaan saanut. Laittoi vaatteet päälle ja seitsemältä ilmoitti olevansa valmis äidin tekemälle aamiaiselle. Kohta alkaa TAAS koulutus tämänkin asian suhteen. Tai sitten jätän homman vuosien päähän tulevalle puolisolle... 
Samalla itselle aamiaista ja sähköpostien ja somen pläräystä. Aamun Holby Cityt ja tunnin verran kouluhommia. 
Polkaisin koululle siinä puolen päivän huitteilla. Opiskelen monimuoto-koulutuksessa, joten lähiopetuspäiviä on 1-2 viikossa. Tänään oli vuorossa Suomen kielen ja viestinnän kurssin tiimiesitykset. Meidän ryhmän aiheena oli Puhetta korvaavat ja tukevat menetelmät. Sanotaanko näin että olin hyvinkin mukavuusalueen ulkopuolella. Lähihoitajan työtä olen tehnyt ainoastaan vanhuspuolella ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, joten erilaiset viittomat ja muut vaihtoehtoiset kommunikointimenetelmät ovat etäisiä. Esitys meni kuitenkin hyvin kiitos muiden tiimiläisten. He olivat kaikki asiantuntijoita!  Joten jos tulee hyvä numero niin kiitos siittä heille. Viideksi kotiin ja ruoanlaittoa. Tänään olis ollut illalla harkat, mutta näin joka toinen viikko kun on lapset minulla, niin mun osallistuminen harjoituksiin on vähäisempää. Kuudeksi poika partioon ja itse aurajokirantaan kävelylle hyvän ystävän seurassa. Puolitoista tuntia meni mukavasti. Kotiin ja iltapalaa ja kouluhommien jatkoa. Nukkumaan menoa pitäis aikaistaa, mutta jotenkin saan enemmän hommia tehdyksi kun muut nukkuu ja on hiljaista....

TIISTAINA:

Aamu noudatti pitkälti samaa kaavaa maanantain kanssa. Koulupäivää ei ollut vaan ne oli annettu etäkäyttöön ja mikrobiologian opiskeluun. Täytyy myöntää että mun aivot eivät ole vielä oikein tottuneet tällaiseen opiskeluun jossa opetus on melko minimaalista ja opiskelu on pääasiassa itseopiskelua. Minusta ei tulis kyllä ikinä etätyöntekijää. Kotona on liian paljon häiritseviä tekijöitä. Mutta eiköhän tähänkin opiskelumoodiin pääse. Nyt ollaan vasta niin alussa. 

Iltapäivällä iskeydyttiin Jorman kanssa Tiian ja Aadan seuraan Raision kirjastoon, jossa käytiin läpi käytännön asioita tulevan kesän lasten liikuntaleiriä varten. Päästään muutaman muun raisiolaisen urheiluseuran kanssa alkukesästä  neljäksi päiväksi lapsille esittelemään lajia ja pitämään hauskaa. Tiia ja Aada on meidän pääohjaajat ja muut auttelee kun/jos pääsevät paikalle. Tiia ja Aada on meidän joukkueen junnuja, mutta uskomattoman taitavia ja ahkeria nuoria naisia. Välillä tuntuu että he ovat aikuisia ja me "kypsempään ikään ehtineet" niitä kakaroita  
Illalla taas peruskotoilua ja kouluhommia. ja sitten ZZZZZZZZZ.... 

KESKIVIIKKO:

Viime yönä meni kahteen ennen kuin unimasa täräytti unille joten aamu oli todella kankea. Mutta saikkarilla on se kiva että voi päikkäreillä paikata univajetta. Tytär saapui koulun jälkeen skootterilla ja äidin mielestä aivan liian vähissä vaatteissa. Mutta taitaa olla niin että teinit pukeutuu kalenterin mukaan, eikä sään. 
Rairuohon saikin heittää pois kivasti näin ennen pääsiäistä. Oli vähän ylikypsän näköistä. Sen sijaan mun tomaatin ja kurkuntaimet on hyvässä vauhdissa. Mutta voin luvata että tuskin niistä satoa saadaan. Minulle kun ei ole siunaantunut tuota viherpeukalon vikaa. Mutta postaan tähän kuvan mukaan niin on ainakin kiva kesällä katella kuvaa, samalla kun jyrsin kaupasta ostettua kurkkua. 

Tällä viikolla harmittaa kun pääsee treeneihin vasta lauantaina. Mutta on se ihana katsella kun mussut kirmaa isolla viheriöllä...

 Hinkkis