Hyökkäyksen linja

Lähdin mukaan jenkkifutikseen vuonna 2019, ja jo ensimmäisissä treeneissä tiesin paikkani olevan hyökkäyksen linjassa. Kiinnostus linjaan heräsi saman tien, kun näin kuinka isot ja älyttömän vahvat naiset painivat ja ottivat kentällä mittaa toisistaan.

Parasta hyökkäyksen linjassa mielestäni on ehdottomasti ns. ”yhteen hiileen puhaltaminen” sillä yksin linjassa ei kukaan loista, vaan kaikkien viiden pelaajan on luotettava toisiinsa ja pelattava yhteen. Tästä syystä mm. kommunikaatio on erittäin tärkeää, joskin toisinaan myös haastavaa. Jokaisen on tiedettävä mitä vieruskaveri tekee missäkin vaiheessa, eikä yksikään voi lähteä sooloilemaan mitä huvittaa. Yksi parhaimpia puolia linjassa on myöskin kovaa pelaaminen kovien vastustajien kanssa sekä varma kontakti joka downilla.
​
Eniten haasteita tuo tietysti myös vahvat ja nopeat puolustuksen linjapelaajat, joita pitää osata lukea sekä oppia tuntemaan vahvuuksien ja heikkouksien kannalta. Hyökkäyksen linjan tehtävänä on siis yksinkertaisesti joko raivata tilaa keskushyökkääjälle, jotta tämä pääsee juoksupeleissä etenemään pallon kanssa mahdollisimman pitkälle, tai suojelemaan heittopeleissä pelinrakentajaa puolustuksen pelaajilta niin kauan, että tämä saa heitettyä pallon sovittuun paikkaan.

​Kaikista eniten intoa ja hyvää fiilistä saa onnistuneista blokeista, varsinkin jos niiden ansiosta itse pelikin sujuu onnistuneesti suunnitelmien mukaan. Tietysti myös oma kehittyminen, ja pienetkin parannukset sekä onnistumiset tuovat aina lisää intoa lajia kohtaan. Esimerkiksi itselläni kehitystä olen huomannut mm. itseluottamuksen ja fyysisen voiman suhteen. Siitä huolimatta ei riitä, että on vain vahva ja lihaksikas vaan on myös kehitettävä paljon muita ominaisuuksia, joita linjassa tarvitaan kuten räjähtävyys, nopeus ja periksiantamattomuus. Linjapelaajan tulee myös muistaa pysyä pelitilanteissa rauhallisena ja pitää ”pää kylmänä”, vaikkei sekään välttämättä aina helpoin ratkaisu ole. Täytyy myös muistaa, että kyseessä on joukkuelaji, kaikki tekevät virheitä ja kaikkia myöskin tarvitaan yhtä paljon.

Vallitsevasta tilanteesta johtuen off-season jäi osittain pahasti pois kuvioista ja lajitreenien määrä on ollut aika vähäinen. Valmentajat olivat onneksi kuitenkin luoneet ainakin meille linjapelaajille omat kattavat kotitreenit, jotka olivat loistava lisä salitreenin ohella. Onnea on myös se, että kelit ovat lämmenneet ja pääsemme kevään myötä jatkamaan lajitreenejä ulkokentällä. Tämä toi varmasti monille lisää intoa ja motivaatiota kesän pelejä ajatellen. Toivottavasti koronatilanne pysyy nyt rauhallisena ja pääsemme kaikki nauttimaan hyvästä jefukesästä.

​#76