Tankkaus ja valmistautuminen otteluihin – rakettitiedettä? osa 2

Kauden alkuun on jäljellä enää vajaa viikko, joten jatketaan otteluihin valmistautumisen toisella ja viimeisellä osalla.

Kuten edellisessä tekstissä totesin, tankkaamista kannattaa harjoitella myös nesteytyksen osalta. Kuinka paljon on riittävä määrä juotavaa, jottei vesi kuitenkaan hölskyisi vatsassa. Alla myös ajatuksia valmistautumisesta ylipäätään. 
 
Juominen

Neste on toinen tärkeä osuus, jonka merkityksen olen vasta näiden viiden edellisen jefukauden aikana oppinut. Kun peliaika kasvoi 90 minuutista yli 120 minuuttiin ja juoksumäärät kasvoivat huomattavasti, kärsin ensimmäisellä pelikaudellani todella paljon krampeista. Olen aina ollut huono juomaan vettä, joten tankkauksessa käytän pääasiassa vissyjä, toisinaan myös erilaisilla urheilujuomajauheilla maustettua vettä. Vissyistä ja urheilijuomista saa myös tarvittavia suoloja, jotka saattaa liiallisella veden litkimisellä huuhtoutua elimistöstä pois ja sitä kautta taas lisätä lihaskramppien riskiä. Oikean määrän nesteiden tankkaamiseen löytää myös kokeilemalla, mutta itselläni on periaate, että pyrin juomaan kaksinkertaisen määrän mitä ”normaalina päivänä”. Viime kesä helteineen oli toki poikkeus, jolloin juomaa kului jo ”arkena” tavallista enemmän. Haastavasta kesästä huolimatta en kärsinyt yhdestäkään krampista, joten tankkaamiseni oli ainakin tällä mittapuulla onnistunut. Tankkausrutiinien hioutuminen on huomattavissa myös joukkuetasolla. Melko monella pelaajallamme on se tietty vissymerkki tai –maku, jota juodaan aina pelimatkoilla ja muita ei voi edes harkita ”pelivissynä”.
Juomista kannattaa ja pitää jatkaa läpi ottelun. Aina on syytä ottaa hörppy kun siihen on mahdollisuus. Pienet suulliset vettä silloin tällöin ehtivät imeytymään verenkiertoon, eikä vesi jää vatsaan hölskymään. Nesteytystä on syytä myös jatkaa vielä ottelun jälkeen sillä hikoiltu neste on hyvä korvata mahdollisimman nopeasti, jotta palautuminen ottelusta voi heti alkaa.
Nesteytyksen lisäksi olen viime vuosina kiinnittänyt huomiota myös lisäravinteisiin, etenkin suoloihin. Viime kesän helteissä pelastus saattoi piillä myös magnesium-tableteissa, jotka vähentävät lihaskramppeja. Lisäravinteissa tulee kuitenkin muistaa voimassaolevat doping-säädökset, sillä joissakin aminohappovalmisteissa saattaa olla mukana urheilussa kiellettyjä aineita.
 
Valmistautuminen ylipäätään

Jokaisella on varmasti oma tapansa valmistautua otteluun. Toiset nukkuvat pitkät yöunet, toisilla ne jäävät vähäisiksi. Toinen tykkäävät höpötellä bussireissulla muiden kanssa, kun taas toinen laittaa kuulokkeista soimaan lempi musiikkiaan ja on omissa oloissaan. Tärkeintä on kuitenkin löytää tässäkin se tapa, jolla saa itsestään kaiken irti kun ottelu koittaa. Olen kerran lähtenyt vieraspeliin suoraan yövuoron jälkeen ja nukkunut ”yöunet” bussissa, ei toiminut minun kohdallani. Kroppa ei vaan herännyt peliin, vaikka mieli koitti tsempata. Hyvät yöunet on itselleni ainakin kaiken A ja O. Itse teen usein myös mentaaliharjoittelua, eli mietin mielessäni erilaisia pelitilanteita, miten niissä teen ja onnistunko. Jos epäonnistun, pelaan saman tilanteen uudelleen niin kauan kunnes onnistun. Näin pystyn mielessäni kohtaamaan niitä haastaviakin tilanteita, joita pelissä saatan kohdata. Kannattaa kokeilla ;). 
Toivottavasti sait tästä blogisarjasta joitain vinkkejä, joiden avulla on helpompi valmistautua lähenevään ottelukesään.  Valmistautuminen otteluun ei ole rakettitiedettä, mutta pienillä valinnoilla voit helpottaa urakkaasi. Nähdään kentällä!

#83 Katja