Palasin loppukesästä - kolmen vuoden tauon jälkeen - takaisin entuudesta tuttuun joukkueeseeni ja amerikkalaisen jalkapallon pariin. Lähes välittömästi minulle avautui mahdollisuus lähteä Tanskaan ehostamaan hyökkäyksen linjapelaajan taitojani parinsadan muun naisen kanssa. Naisia oli saapunut eri puolilta Eurooppaa sekä myös esimerkiksi Atlantin toiselta puolelta USA:sta. Tarkoitus oli majoittautua, syödä ja treenata yhdessä. Saavuin perjantain lennolla hyvissä ajoin. Hyppäsin Kööpenhaminassa metroon ja kävelin matkatavaroineni viimeiset 3km, jotta näkisin vähän kaupunkia kiireisen viikonlopun alla. Majoitus oli varsin mukava ja siisti, ja sain huonetoverikseni yllättäen rakkaan lajiystäväni! Sekä perjantaina että lauantaina kävimme illallisella joukkueeni nimeä muistuttavassa ”Café Phenix-ravintolassa”. Muun leirin ulkopuolisen ajan lepäilimme ja hengailimme keskenämme tutustuen ranskalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten sekä monien muiden kansalaisuuksien kanssa. Uusia ystävyyksiä saatiin aikaiseksi ja se fiilis oli jokaisen kohdalla mahtava! Ensimmäisenä leiripäivänä lauantaina harjoiteltiin yhteisen sävelen löytämistä suurella ryhmällä. Jo alkulämmöistä lähtien oli huomattavissa, että jefu-perhe on yhtenäinen ja rakastaa intohimoisesti sitä, mitä yhdessä tekee! Valmennus oli loistavaa, mukavaa ja huumorintajuista, mutta samalla myös jämäkkää, tiukkaa ja vaativaa. Koko päivän touhuttuamme ja kuusi tuntia hikoiltuamme mieli oli todella hyvä - aamuisen bussikyydin missaamisesta huolimatta. 4km kävely kamojen kanssa aamutuimaan oli lähinnä herättävää Sunnuntaina päivä oli lähes puolet lyhyempi ja hikoilutuokiokin kesti vain kolme tuntia. Kruunuksi kaikelle kokosimme kuitenkin kaikki 48 suurta, voimakasta ja mahtavaa linjapelaajaa viiden pelaajan riveihin ja marssimme taputusten ja laulun kera kentälle. Katselemassa olleiden ihmisten päät kääntyivät ja ilmeet vaihtuivat kunnioittavaan hymyyn. Leirin treeniosuus päätettiin yhdessä pelailemiseen.
Pohdimme paluulentoa odotellessamme leiriltä saatua antia. Itselleni jäi muistoksi muutamia erittäin hyviä tekniikoita ja vinkkejä pelikentälle, ja koin menneeni ainakin ajatuksen tasolla taidoissani eteenpäin. Upea ja antoisa reissu! Kesän pelejä odotellessa! Ylpeä West Coast Phoenix-joukkueen pelaaja Hanna Jalomaa #79 OL
0 Comments
Leave a Reply. |
Arkistot
December 2022
Kategoriat
All
|