Try Outista mukaan osa #3

 TRY OUTTIIN, AI MÄÄ VAI? 


Pari vuotta sitten kävelin kauppakeskus Myllyssä ajatuksissani, kunnes joku pelipaidallinen tuli käytävällä vastaan ja lätkäisi flyerin kouraan mainostaen jenkkifutista. Vilkaisin naispelaajia ja lappua hieman ihmeissäni. Totesin ajatuksissani, että kiva juttu, mutta olen jo liian vanha, kun huomasin vuoden -98 loistavan tekstissä. Laitoin mainoksen taskuun ja jatkoin matkaa. 
 
Kotona tyhjensin taskut pöydälle ja sanoin miehelleni, että kivojahan nämä harrastukset on, mutta syntymävuosi ei täsmää. Sain pian palautetta, että lue uudelleen, sehän koskee ennen vuotta 1998 syntyneitä eikä jälkeen... Oho, voisin sittenkin osallistua! 
 
Pitäisikö mennä kokeilemaan jenkkifutista? En kai enää aloittaisi uutta harrastusta, kun lentopallo, sähly ja punttisalikin oli jo kokeiltu? Ei kai. Tai no, jos kuitenkin… Tulihan sitä joskus 90-luvulla katsottua yöllä amerikkalaisen jalkapallon finaalipeliä, SuperBowlia, niin joku siinä kiinnosti ennenkin. Seuraavat pari kolme viikkoa mietin asiaa ja lopulta helmikuisena iltana päätin lähteä lajin kokeilutapahtumaan Kerttulan liikuntakeskukseen juomapullon kera. 
 
En tiennyt mitä odottaa, kun saavuin saliin tuntematta ketään. Iloista porukkaa ainakin oli paikalla paljon ja toivotettiin tervetulleeksi kokeilemaan, miltä soikea pallo vaikuttaa. 
 
Alkulämmittelyn jälkeen olin jo ihan loppu. Kärjistetysti muutama sohvalla vietetty vuosi oli tehnyt tehtävänsä, mutta enää en voinut luovuttaa. Oli aika laittaa hartiasuojat sekä kypärä päähän ja kokeilla eri tehtäväpisteissä amerikkalaiselle jalkapallolle ominaisia asioita, kuten taklaamista, pallon kiinniottamista, voimaa ja tekniikkaa. Eihän se pallo meinannut pysyä käsissä, kun hartiasuojat vaikeuttivat liikkumista eikä kypärän alta nähnyt niin hyvin kuin olisi toivonut. Viimeisetkin voimani menivät patjanpitäjää vastaan vääntäessä ja taistellessa, mutta hauskaa oli yrittäessä ja kannustusta riitti koko kokeilun ajan. Se oli tärkeintä. Parin tunnin kierroksen jälkeen sai ilmoittautua mukaan joukkueen harjoituksiin ja laitoin nimeni paperiin, niin kuin moni muukin ensikertalainen. Ajattelin, että pitää vielä kokeilla uudestaan, koska uteliaisuus heräsi. Tosin seuraavina päivinä harkitsin asiaa uudemman kerran lihasten muistuttaessa olemassa olostaan… 
 
Myönnän, jäin koukkuun jenkkifutikseen. En olisi uskonut, mutta niin kävi. Treenit jatkuvat edelleen iloisen ja värikkään joukkueen kanssa. Kaksi pelikautta on takana puolustuksessa ja kolmas kausi on alkanut. 
 
Jos haluat tutustua monipuoliseen lajiin ja joukkueeseen, tule empimättä mukaan seuraavaan tyttöjen ja naisten Try Out –tapahtumaan tammikuussa, tervetuloa! 
 
Hemu