Try Outista mukaan osa #5

Vähän vajaa vuosi sitten kävelin ensimmäistä kertaa vanhan maalitehtaan ovesta sisään sisareni vanavedessä. Sisareni oli vuoden alussa aloittanut uuden harrastuksen, jonka termit kuulostivat McDonalds:n burgereilta ja joka myös osoittautui heti ensimmäisestä kerrasta täysin hänen jutukseen. Siskon hehkutettua miten hän on vihdoin löytänyt oman juttunsa ja kuinka mielettömään joukkueeseen hän oli päässyt, lähdin treeneihin mukaan katsomaan. Alkulämpöjen jälkeen huomasin seisovani kentällä kamat päällä iloisen ja äänekkään naisjoukon kanssa. En ymmärtänyt lajista mitään ja tuntui etten ymmärtänyt sitäkään mitä ympärillä puhuttiin, koska termithän kuulostivat McDonalds:n burgereilta. Ainoa asia, jonka ymmärsin oli ohjeistus "mene sinne missä pallo on!" ja minähän menin. Tuntui että treenit olivat ohi sekunnissa ja päällimmäisenä mieleen jäivät se kuinka mukavia ja kannustavia aivan kaikki olivat ja kuinka mielettömään lajiin olin päässyt tutustumaan.

Kevät kului koulun, töiden ja hevosharrastuksen parissa, joka on ollut suuri osa elämääni melkein koko elämäni ajan. Hevosurheilu omilla ja lainatuilla nelijalkaisilla haukkasi suuren osan ajasta ja karsi muut harrastukset nollaan viimeistään yläasteella, jolloin rupesin treenaamaan esteratsastusta tavoitteellisesti aina viime kesään asti, jolloin myin hevoseni pois.

Heinäkuun lopulla sisareni kysäisi haluaisinko lähteä taas treeneihin mukaan, lähdin mielelläni mukaan. Treenien päätteeksi joku taisi mainita, että Elokuun lopulla olisi try out treenit ja että nähdään siellä. Sisko jaksoi muistuttaa tasaisesti try outeista ja sai äitimmekin innostumaan asiasta. Elokuun lopulla sateisena iltapäivänä suuntasimme äitini kanssa Raisioon try outteihin, jotta äitikin pääsee testaamaan soikean pallon perässä juoksemista. Alkulämpöjen jälkeen kokeilimme kolmella eri pisteellä eri pelipaikkojen asioita ja aika kului taas kuin siivillä. Try outin yhteenvedoksi tuli innosta soikeana oleva hikinen äitimuori, joka ei saanut sydänkohtausta vaikka alussa vitsaili niin tapahtuvan ja oma nimi innokkaiden listaan.

Try outtien jälkeen ekojen treenien lähestyessä rupesin miettimään, että mitä mä olen mennyt tekemään!? Rupesi jännittämään ihan sairaan paljon, enemmän kuin pitkiin aikoihin. En jännittänyt sitä millainen porukka olisi tai miten treenit menisivät vaan sitä miten entinen yksilö suorittaja sopeutuisi joukkueeseen. En ollut ikinä elämässäni harrastanut joukkuelajia. Syksyn mittaan jännitys on kuitenkin karissut ja olen huomannut, että  yksilö sulautuu hyvin myös joukkueeseen ja varsinkin kun joukkueena on West Coast Phoenix. Toivon että tulevana kautena pystyn antamaan tälle ihanalle ja varmasti Suomen suuri sydämisemmälle (ja äänekkäimmälle) joukkueelle yhtä paljon kuin se pystyy minulle tarjoamaan.

Jos yhtään kiinnostaa urheilu iloisessa, äänekkäässä ja kannustavassa ympäristössä niin kannattaa ehdottomasti tulla vanhalle maalitehtaalle eli Macron areenalle 16.1. try out tapahtumaan. Mukaan mahtuu oli minkä kokoinen, näköinen tai ikäinen vaan koska tässä lajissa kaikille löytyy jotakin!

XOXO
 Mini-Sini